Skizofreni suua?

Skizofreni qaratsami nappaataavoq eqqarsaatinik pissusilersuutinillu allanngortitsisartoq. Nappaat piffiit ilaanni malunniuttarpoq piviusut namminerlu isumaliutit immikkoortinneqarsinnaassanatik. Nappaatip arnat angutillu assigiimmik eqqorajuttarpai 15-niit 30-it tungaanut ukioqarnerup nalaani saqqummertarluni. Skizofreneeqalersinnaanermut navianartorsiorneq innuttaasut 1%-iisa miss. pigisarpaat.

Sooq skizofreneertoqalersarpa?

Skizofreneeqalertarnermut pissut ilisimaneqanngilaq. Qularnanngilarli kingornuttagaammat. Inuunerup ilaani skizofreniilersinnaanermut navianartorsiorneq innuttaasut 1%-iisa miss. pigisarpaat. Taamaattumik nappaatilimmik aataqaraanni aanaaqaraanniluunniit ulorianaat 3%-iusarpoq. Angajoqqaap aappa nappaammik atugaqaraangat 10%-iusarpoq, angajoqqaallu tamarmik taamaakkaangata ulorianaat 40-50%-iusarluni. Assigiilluinnaqammik marluliaqat nappaammik taassuminnga atugaqarpat taamaalinissaq 40-50%-iusarpoq.

Kingornuttakkat (genit) tassa kisimik peqqutaanngillat, tassami marlulissat assigiilluinnartut assigiinnik kingornutassaqarput. Inuit skizofreneeqalersinnaassutsimik kingornutallit nappaammik taassuminnga atugaqalernerinut avatangiisit aalajangiisuulluinnartarput, assersuutigalugu naartuunerup erniunerulluunniit nalaani pissusissamisuunngitsoqarsimagaangat innarluummik atuisoqalernissaa ilimanarsinnaasarpoq.

Skizofrenii qanoq malunniuttarpa?

Nappaatip skizofreniip atuuttarnera assigiinngitsukkut saqqummertarpoq, tamarmillu ersiutinik makkuninnga malitseqartarlutik:

Nappaat malunnarpianngitsumik saqqummeriartuaarsinnaallunilu tassanngaannartumik pisinnaavoq. Nappaat malunnarpianngitsumik saqqummeriartoraangat inuk avammut mattukkiartuaartarpoq. Ilaquttanit ikinngutinillu ingalassimanialersarput. Skizofreneertup timiminik eqqiluisaarnera qarsupittunngortarpoq ilinniagaqarnissamik, suliffeqarnissamik, suliassanillu nalinginnaasunik soqutigisaaruttarluni.

Sinnarluttoqarsinnaavoq, ukkataqarnikkut ajornartorsiuteqarluni, ambivalenseqarluni (arlariinnik isumaqarluni) misigissutsikkullu allannguuteqarluni. Ikiaroornartunik atornerluineq isertukkanillu soqutigisaqarneq aamma ilaasinnaapput. Ukiut ingerlaneranni amerlanerit arlaannik takorruugaqalersarput (takusorisat, oqaluppaluttunik tusaasorineq, naamaniarneq, susunnissineq imaluunniit attorneqartutut misigisimaneq). Aamma eqqunngitsumik paasinninnerit pisarput, akuttunngitsumik eqqumiitsunik malersorneqartutullu misigisimanernik, imaluunniit ataqatigiinngitsunik oqalunnerit. Ilaanni talini, niuni timillu sinnerani nappaat ersiuteqartarpoq, soorlu eqqumiitsunik qerattarlutik inissittarlutik.

Nappaat tassanngaanartumik saqqummertarlunilu peeruttarpoq ersiutinik ajoqutaanngitsunik malitseqarluni pinerillu allat ajoqutaasunik ersiuteqartarluni.

· takorruuinerit

· eqqumiitsunik misigisimanerit

· eqqarsaatit ajoqutillit arlaat

· ilaguutiinnalerneq/apati

· attaveerunneq

· imminut nakkutigiunnaarneq

· autismi, allanit paasineqarsinnaasorinnginnerusoq ilukkullu inuunermik tiguartisimaneq

Nappaat skizofreneertumut ilaqutaanullu nanertuutaasaqaaq, minnerunngitsumik inooqataaniarnermik ajornartorsiutit malitsigisaasut pissutigalugit, ilinniagaqarsinnaanermut suliffeqarsinnaanermullu tunngatillugu. Inuusuttut skizofreneertut 15%-ii tikillugit imminortarput.