Puigortunngornerup malitsigaa qaratsakkut sanngiillisarneq. Utoqqaanerusuni atugaanerusarpoq ammali inuusunnerusuni atugaasinnaalluni.

Puigortunngornermi eqqaamannissinnaaneq, silatussuseq, inuttut kinaassuseq misigissutsillu sanngiillisinneqartarput. Qasugaluttuinnarneq, puigorneq, paatsiveerunnerlu annertusisarput. Inuttullu kinaassuseq allanngortarluni. Angerlarsimaffimmi suliassat nalinginnaasut naammassinissaat ajornakusoorsisarput avatangiisinillu ikiorneqarnissaq pisariaqarnerulersarluni.

Puigortunngornermi taaguuterpassuit 100-t missaniittuni assigiinngitsut sisamat saqqumilaarnerpaapput.

Puigortunngorneq: Alzheimers

Puigortunngorneq sakkortutsikkalutuinnartarpoq aallaqqaamut qanittumi pisimasut puigoraluttuinnarnerini. Ersiutit tullerigajuppaat taaguutinik eqqaamannissinnaannginneq.

Puigortunngorneq ukiut qulit 15-illu ingerlanerini sukkaatsumik annertusiartortarpoq. Inuusunnerusunilu sukkanerusumik pisarluni. Puigortunngornermut peqqut ilisimaneqanngilaq qaratsalli ipiutaasartai allanngoriartortartut ilisimaneqarpoq.

Qaqutikkut puigortunngorneq kingornunneqartarpoq.

Puigortunngorneq: Vaskulær demens

Puigortunngortut 20 % missaasa atortarpaat. Qaratsami taqqanik milikartoornerit annikitsut arlallit peqqutaasarput. Annikittangaarmata inuttaanut malunnaataaneq ajorlutik. Qaratsap sulinera ima annertutigisumik atorunnaarsimasinnaavoq puigortunngornermi ersiutit ilisarnarsisarlutik.

Puigortunngorneq: Lewy-Body demens

Puigortunngortut 15-20% -iupput. Sajuttunngornermut (Parkinson-imut) ilaavoq. Nukinnik qeratatitsillunilu sajutsitsisarpoq. Siullertut ilisarnaataasinnaapput inuttut namminiiussutsikkut ileqqutigullu allanngorneq, oqaatsit atorneqartut oqalunnerlu allanngortarlutik.

Puigortunngorneq: Frontotemporal demens

Puigortunngornernut assigiinngitsunut ataatsimut taaguutaavoq. Qaratsap siunera eqqorneqartarpoq, takussutissaasinnaasut siulliit tassaagajuttarput imminiussutsip ileqqullu allangorneri. Oqaatsit atorneqartut oqalunnerlu allanngortarlutik.

Misissortinneq nakorsartinnerlu/Katsorsartinneq.

Puigortunngornermut eqqaanarsinnaapput soorlu nanertuuteqarneq katsorsarneqarsimanngitsoq, B12 vitaminimik amigaateqarneq, aseruuttoornerit, aap sukkukippallaarnera, imigassartorpallaarneq, qaratsamiluunniit naasoorneq.

Nammineq puigortunngulersorigaanni, ilaquttalluunniit puigortunngulersoralugit pasitsaassaqaraanni nakorsaq attavigineqartariaqarpoq.

Nakorsap pillorissaasulluunniit sianissutsimut tunngasut misissussavai. Misssuineq taaneqartarpoq MMSE (Minimal Mental State Examination). Saniatigut pisariaqalersinnaasarpoq qaratsamik tarrarsuineq, taaneqartartoq CT-scanning. Qaratsami allanngutaasimasut sumiissusersiniarlugit. Aaversittoqartarpoq takuniarlugu allanik puigortunngornermut peqqutinik napparsimasoqarnersoq.

Periarfissat ilagaat nakorsaatitorluni katsorsartissinnaaneq. Sullinneqarnerup ilarujussua ulluinnarni suliassatigut sungiusarnermik imaqarsinnaavoq, angerlarsimaffimmi ikiortinik qanigisanillu tapersersorneqarnikkut paaqqutarineqarnikkullu.