KOL tassaavoq puatsigut anigorsinnaanngisamik ippigusuuteqarneq.
KOL-eraanni anersaartuutit pullalersarput ippigusuutigineqalerlutillu, nuaqarnerulerneq immaqalu aamma puanni pullartaaraaqqat (alveolit, puanni anersaartuutit noorpiaanniittut) ajoquserneri. Nakorsaat pitsaanerpaaq tassaavoq pujortarunnaarneq. Pujortarunnanngikkaanni nappaat sukkasuumik ajornerulissaaq. KOL-imik nappaatillit tamarmik misigissavaat ilungersuanikkut issanngusarnertik arriitsumik ajorsiartuaarnera, tamatumunnga pissutaaginnarluni puammik utoqqaliartuaartuunerat. Taamatut ingerlanerup pakkersimaarutigissavaa nakorsaanerit nutaat, soorlu pujortarunnaarneq, sungiusarneq aamma puannik nakorsaatit.
KOL-imik nappaatillit quliugaangata arfineq-pingasut missaat ukiorpassuarni tupatortuunertik napparsimassutigilersarpaat, kisianni ilaasa napparsimassutigilersarpaat puannik ajoqusiisinnaasunit allanit sunneneqarnertik pissutigalugu - assersuutigalugu suliffeqarfianni pisunit.
Danmarkimi inuit KOL-ertut 430.000-it missaaniipput, tassalu innuttaasut 10 % missaat. Ajuusaarnaraluartumik nappaat taanna aatsaat ajorseriivinnerani malugineqarajuttarpoq. Tamatuma nakorsaanissamut periarfissat annikillisittarpai. Nappaatip takkukkiartuaarnera pasitsaassassarpiaanngilaq. Aallaqqaammut nappaat malunnarpianngitsunik ersiuteqartarpoq. Aallarnisaatigigajuppai ullaakkut quersorneq imaluunniit anersaartorniaarsaarneq, ilungersuanermi issannguneq.
KOL pinaveersaarneqarsinnaallunilu nakorsarneqarsinnaavoq, puaalli sananeqaatimikkut innarlerneqarsimappata KOL nakorsarneqarsinnaaneq ajorpoq. Assigiinngitsutigut katsorsaanikkut ersiutit iluaallatsinneqarsinnaapput akornutillu malittaasut pinaveersaartinneqarsinnaallutik.
Illit puatit qanoq pissuseqarnersut misissortikkumallugit nakorsat attaveqarfigiuk aamma siunnersortikkit nakorsartillutillu.