Cerebral Parese imaluunniit qaratsamit pisumik nukillaarneq, tassaavoq qaratsami ajoquteqarneq. Ajoqusernerit 90 % ii meeqqap inuunnginnerani pisarput.

Silaannarmik amigaateqarneq peqqutaasinnaavoq, taqqatigut milittoornerit imaluunniit naartunerup sapaatip akunnerisa 26-32-iatalu akornanni aanaartoornermik peqquteqarsinnaallutik. Piffissami tassani naartorisap qarasaa aap ingerlaarnerisa allannguutaanut malussarinnerpaasarpoq.

Ajoqusernerit 10 % -iisa missaat erninermi erninerulluunniit kinguninngua pisarput.

Meerartaarnerit 1000-it iluanni meeqqat marluk cerebral parese-mik eqqorneqartarput. Nukillaarneq aamma meeraaqqat qaratsaminnik annertuumik aseruuttoorsimappata pisinnaavoq, imaluunniit ajoqusernerup kingorna qaratsap ajoquserneratigut.

Cerebral parese / qaratsamit pisumik nukillaarneq assigiinngitsorpassuartigut saqqummertarpoq, apeqqutaalluni ajoquserneq sumi pisimanersoq qanorlu annertutiginersoq. Aalaniarnermik ajoquteqarnerusinnaavoq assersuutigalugu aalaniarnermik oqimaaqatigiissaarinerit ajornakussoortinneqarsinnaapput allaat annertuumik. Timip illuata tungaa nukillaarsinnaavoq. Malugissutsit ajoqusersimasinnaasarput, neriniarnerit, oqalunniarnerillu ima innarlertigisimasinnaasarput allaat sunut tamanut ikiortinnissaq pisariaqarsinnaasarluni.

Qaqugukkut qaratsamit pisumik nukillaarnerup paasineqarnera assigiinngittarpoq. Amerlanertigut angajoqqaat paaseqqaartarpaat meerartik pissusissamisut ineriartunngitsoq. Meeqqap nukii sukangasinnaasarput/ noqangasinnaasarput imaluunniit qasungasinnaasarlutik. Meeqqat nakorsaata innaarluut paasineqassappat tarrarsuineq atorlugu qarasaq misissortariaqartarpaa. ( MR imaluunniit CT scanning)

Ilanngullutik innarluutinngortartut

Qaratsamit pisumik nukillaarneq innarluutinik allanik malitseqarsinnaasarpoq soorlu epilepsi (30 % missaasa taanna piffissakkut allakkut pisinnaasarpaat). Isitigut aammalu tusaasatigut ajoquteqalerneq pinngorsinnaasarput. Paasinnissinnaanerit, isummanik nikerartitsinerit, annilaanganerit aammalu ADHD-mut assigusumik innarluuteqarnerit atuussinnaasarput.

Qaratsamit pisumik nukillaarnerit assigiinngitsut

Qaratsamit pusumik nukillaarneq; Cerebral Parese, aalaniarnikkut ajornartorsiutit aallaavigalugit immikkoortunut pingasunut agguataarneqartarpoq.

Spastisk (noqartarnermik aallaaveqartoq). Cerebral parese taamaattoq akulikinnerpaamik atorneqarpoq 75%-it missaasa atormassuk. Nukiit ataavartumik sukangasarput, ukioq siulleq inuunermiit annertusiartortarput.

Dyskinetisk cerebral parese 10-15% -it atorpaat. Ilisarnaatigaa timip piumassuserinngisamik tassanngaannartumik sukkasuumik sukkaatsumilluunniit qipiluarisaartarnera. Uippakajaarnernut, anniaatinut allanulluunniit iluaagisanut malussajanermik kinguneqartarpoq.

Ataktisk cerebral parese 5-7%-it atorpaat. Ilisarnaatigigajuppai aalaatsit tulleriaarnerinik ajornartorsiuteqarneq. Aalanerit patajaatsuuneq ajorput qularnartuusarlutillu.

Cerebral Parese-p, qaratsamit pisumik nukillaarnerup, nakorsarneqartarnera

Innarluut pitsaasumik ikiorserneqassappat ataatsimoorussamik ikiorneqarneq meeqqat inersimasullu nukilluttut pisariaqartippaat.

Timikkut sungiusartinneq pillorissartinnerlu atorlugit katsorsartinneq pisariaqarpoq taamattaarlu eqqarsarsinnaaneq oqalussinnaanerlu sungiusarneqartusaallutik. Pisariaqarsinnaavoq nukinnik avatinillu qasukkarsaasarnissaq, taamaasiornikkummi timip aalalluartissinnaanissaa pigiinnarneqarsinnaammat. Pillorissaasup imaluunniit Timimik sungiusaasup ikiuutinik misileraaneq tulluarsaanerlu ilaaffigissavaa, inigisallu aaqqissuunnissaanut siunnersuissalluni. Angajoqqaanut, ilaquttanut angerlarsimaffinnulluunniit siunnersuinissaq pingaaruteqarpoq, katsorsartinneq ataavartumik malinnaavigineqarniassammat.

Nakorsap nakorsaatinik atuilluni katsorsartinneq nalilersussavaa, nukiit qeratanerat annikillisinneqarniassammat. Nakorsap pilattaasartup ujallunik nukinnillu suliaritinnissaq nalilertarpaa. Innarluutillit ilaasa suliaritinneq aalalluarnerussutigilersinnaasarpaat, taamaasillutik talitik nissutillu atorluarnerulersinnaasarlugit.

Nissunut tallinullu ikiorsiissutinik sanasoqassappat nakorsap nappaatinut ikiorsiissutinik sanasartunut innersuussineq isumagissavaa.

Oqalunniarnikkut meeraq ajornartorsiuteqarpat PPR/MISI –luunniit oqallorissaasumut (talepædagoginut) innersuussisarput. Tarnip pissusaanik immikkut ilisimasallip nalilertarpaa oqalunniarnikkut silatussutsikkullu ajornartorsiuteqartoqartillugu siunnersuisoqassanersoq. Siunnersuineq misigissutsikkut iliuutsikkullu ajornartorsiuteqartoqartillugu atorneqarsinnaavoq. Cerebral parese nalinginnaasumik qaratsakkut annertusiartortumik innarluutaanngilaq. Amerlasuulli misigisarpaat aalaniarnikkut ajornartorsiutit, qaratsap innarlersimanerata malitsigisai, utoqqaliartornermi ajortikkiartorsinnaanerat