Apopleksi. Qaratsami taqqamik milittoorneq. Qaratsami aanaartoorneq

Apopleksi. Qaratsami taqqamik milittoorneq. Qaratsami aanaartoorneq. 

Apopleksi sunaava?

Taaguut apopleksi imaluunniit inuuserlerneq, iluaallerneq qaratsami aanaartoornermut milittoornermullu tunngapput, nalinginnaasumillu malunniuttarlutik timip ilaani tassanngaannartumik nukillaarnikkut. 85 %-iini qaratsami taqqamik milittoorneq 15 %-iinilu qaratsami aanaartoorneq peqqutaasarput.

Nukillaarnermut peqqutaasarpoq qaratsami sananeqaatit ilaasa, celle-t aammik naammattumik pilersorneqarunnaarnertik pissutigalugu suliunnaarnerat pissusissamisoortumilluunniit atuukkunnaarnerat.

Qanoq malunniuteqarneranut, qaratsap sananeqaataani, celle-t sorliit eqqugaanersut apeqqutaasarpoq.

Apopleksi milittoornermik aanaartoornermilluunniit peqquteqarnersoq aatsaat paasineqarsinnaavoq qaratsap CT-mik qinnguartaaneq (CT-scanning) imaluunniit MR-mik qinnguartaaneq (MR-scanning) atorlugit misissorneqarneratigut.

Sooq apopleksi atugaalersarpa?

Qaratsami taqqamik milittoornermut aanaartoornermullu peqqutaasinnaasut amerlaqaat. Taqqat kalkeqalernerat apopleksimut peqqutaasartut pingaarnersaraat. Taqqat kalkinissimappata taqqat qaratsamik aammik pilersuisut milittoorsinnaapput. Aamma taqqat kalkinissimasut siggianerulersarput qaratsamilu aanaartoortitsisinnaallutik.

Aap naqitsinera qaffasissoq apopleksilernissamut peqqutaagajuttarpoq. Uummatip pissusissamisuunngitsumik tillernera qaratsami aanaartoornissamut qaninnerulersitsisarpoq. Sukkorneq taqqanik kalkinitsitsinissamut taamalu apopleksiilernissamut qaninnerulersitsisarpoq. Pujortarneq oqimaappallaarnerlu apopleksiilernissamut qaninnerulersitsisarput. Imigassaq allaalaarpoq, tassa mianersortumik atuinikkut apopleksiilernissaq pinaveersaarneqarsinnaammat, atuivallaarnerli apopleksiilernissamut qaninnerulersitsisarluni. Ukioqqortusiartorneq ilutigalugu apopleksiilersinnaaneq annertusiartortarpoq.

Kalaallit akornanni apopleksiilersinnaaneq qaffasinneruvoq aanaartoortarneq subaracnoidalblødning peqqutaalluni (kingusinnerusumi takuuk).

Apopleksi qanoq misinnartarpa?

Apopleksiimut malunniutit assiginngissinnaaqaat. Taqqami sukkut milittoorsimaneq aanaartornerluunniit qanorlu annertutiginera apeqqutaasarpoq. Malunniutit amerlanertigut timip illuatungaannaaniikkajupput. Qaratsami taqqamik milittoorneq qaqutiguinnaq anniarnermik malitseqartarpoq, aanaartoornermili niaqorluttoqarsinnaavoq. Apopleksimut malunniutit assigiinngitsuusarput:

• Tallip nukillaarnera

• nissup nukillaarnera

• kiinnap illuatungaata nukillaarnera

• oqalunniarnermi ajornartorsiorneq

• paasinninniarnermi ajornartorsiorneq

• iisiniarnermi ajornartorsiorneq

• isigisatigut ajornartorsiorneq, soorlu isigisap affaani tappingerneq

• ataqatigiissaariniarnermi ajornartorsiorneq

• oqimaaqatigiimmik napaniarnermi ajornartorsiorneq

• misigissutsitigut allanngorneq, soorlu paasiuminaatsumik qialersarneq.

Apopleksi qanoq katsorsarneqartarpa?

Pingaaruteqarpoq qaratsami milittoornermik aanaartoornermilluunniit pasitsaassaqaraanni piaarnerpaamik Nakorsiartarfimmut napparsimmavimmulluunniit saaffiginninnissaq.

Milittoornerit ilamininngui, malunniutit pilerneriniit, nal. akunnerisa 4½-it iluanni nakorsaammik katsorsarneqarsinnaapput suujunnaarsillugit, pisariaqarporli qaratsap CT-mik qinnguartaaneq atorlugu misissorneqaqqaarnissaa..

Taamaammat inuit napparsimalernermi nalaani Nuummiittut kisimik assingusumik katsorsarneqarsinnaapput. Qaratsami taqqat milittoorneri tamarmik assingusumik katsorsarneqarsinnaanngillat, piffissap saniatigut peqqutit allat aamma apeqqutaasarmata.

Nakorsat sinerissamiittut Dronning Ingridip Napparsimmaviani (DIH) nakorsanik nakorsaaserisunik siunnersorneqartarput, napparsimasoq Nuuliaallugu misissorneqarlunilu katsorsarneqartariaqarnersoq pillugu.

Taqqamik milittoortoqartillugu DIH-mi milittoornernik nutaanik pisoqarnissaa pitsaaliorniarlugu malittarinnilluni misissuinerit ingerlanneqartarput. Qungatsimi taqqat tillertut ultralyd (nipi inuup tusaasinnaanngisaa atorlugu misissueriaaseq) atorlugu misissorneqartarput, qarasaq, qalipaat immikkoortitsissutaasinnaasoq atorlugu atornagulugu CT-mik qinnguartaanikkut misissorneqartarpoq, uummat misissorneqartarpoq (ekkocardiografi aamma event atorlugit) misissugassanillu aaviisoqartarluni. Aap naqitsinerata qaffasippallaarneranut kolesteroleqarpallaarnermullu nakorsaatinik katsorsaaneq aallartinneqartarpoq pisariaqarpallu aammut imerpallersaatinik atuisoqalersarluni. Pillorissaasumit timimillu sungiusaasumit naliliiffigitittoqartarpoq.

Tupatortuugaanni pingaaruteqarluinnartarpoq pujortarunnaarnissaq, taamaaliornikkut milittoorsinnaaneq 90 % tikillugu annikillisinneqartarmat. Apopleksiimik eqqugaasut ilarpassui nanertisimanermik, isumatsangaarnermik eqqugaasinnaapput. Eqqumaffigisariaqarpoq katsorsarneqarlunilu.

Sungiusarteqqinneqarneq katsorsaanerup ilagaa pingaarutilik

Nutaamik apopleksiilernissamut pitsaaliunerup saniatigut sungiusarteqqinneqarneq pingaaruteqartorujussuuvoq. Inuup nammineq peqataalluarnissaa pingaarpoq. Nalinginnaasumik napparsimavimmut uninnermiit ullualuit qaangiuppata timimik sungiusaasoq, aammalu DIH-mit pillorissaasoq, sungiusaqqinnermi ikiuuttarput. Kalaallit Nunaanni oqalunnermik sungiusaasartumit (talepædagog-imit) ikiorneqarsinnaaneq periarfissakeqaaq.

Apopleksiimik atuisunik sungiusaaqqinnermik ilisimasaqarfiusumi immikkoortortamiittoqassaaq, sulisut paaqqutarinnittut sungiusaaqqinnermi aamma peqataasarput. Sungiusaaqqinnissamik neqeroorutit sinerissami assigiittanngillat, napparsimaviit kommuunilluunniit tamarmik timimik sungiusaasumik, pillorissaasumilluunniit atorfilittaqartanngimmata. Annertuumik siuariartoqarsinnaavpq piffissarluunniit annertooq apopleksii-qalernermiit qaangiutereersimagaluaraangat. Inuk nammineq iliuuseqarluarsinnaavoq ulluinnarni suliassanik sungiusarnermigut.

Qanormi siunissaq isikkoqarpa?

Apopleksiilernermiit sapaatip akunnerata siulliup ingerlanerani pitsaanerulersoqarajuppoq. Tamatumali kingorna suli pitsaanerulernissamut sungiusarneq pisariaqarpoq. Qanoq angusaqartoqarsinnaanersoq siumoortumik oqaatigineqarsinnaanngilaq. Siuariartortoqartuartillugu suli pitsaanerulernissamut neriunartoqartarpoq. Assersuutissaqarporlu sakkortuumik apopleksiilersimasulluunniit ilungersorlutik sungiusartuarunik pitsaasumik angusaqarsinnaasut. Taamaammat pingaaruteqarpoq napparsimaviliarluni sungiusaqqinneqartarnerup allanngutsaaliuillunilu katsorsaanerup naammattumik annertussusilimmik neqeroorutaasarnissaat.

Nammineq qanoq iliortoqarsinnaava?

Apopleksiilernissaq pinaveersaarneqarsinnaavoq peqqissumik inuuneqarnikkut. Tassalu pujortartannginnikkut, timigissartarnikkut, peqqinnartunik nerisaqarnikkut oqimaallinaveersaarnikkullu. Inooriaatsimik allannguinissamut kingusinaartoqarsinnaanngilaq, pitsaanerpaavorli sapinngisamik siusissukkut aallartikkaanni.

 

Subarachnoidalblødning (Qaratsami aanaartoorneq)

Subarachnoidalblødning (naalisarlugu SAH = sub aracnoidal hæmorragi) qaratsami aanaartoorneruvoq qarasap ameraasaaniittoq. Aanaartoorneq amerlanerpaatigut peqquteqartarpoq taqqap innarluttup sigginneranik (aneurisme). Aanaartoorneq, sivikitsukullak, ”seqqorpallannertut” misigineqarsinnaavoq tassanngaannartumillu niaqorlorujussualerneq, meriannguneq meriarnerlu malitsigalugit, immaqalu ilisimajunnaarneq.

Tamatuma kingorna pukusuk qerattartutut misinnarsinnaavoq kissarneqartoqalerlunilu, meningitisimut assingusumik. Taamattaaq nukillaartoqarsinnaavoq, nalinginnaasumik timip illuatungaani.

Nappaat suussusersineqartarpoq qaratsamik CT-mik qinnguartaanikkut, pisariaqarpallu paterup imertaanik peersinikkut (lumbalpunktur). Nalinginnaasumik pisariaqartarpoq napparsimasup piaartumik aallarunneqarnissaa pilatsinnissaa pissutigalugu.

Pilatsinneq Danmarkimi Rigshospitalimi Islandimiluunniit pigajuttarpoq.

Nalinginnaasumik Kalaallit Nunaannut uternerup kingorna sivisuumik sungiusaqqinneqarnissamik pisariaqartitsisoqartarpoq.

Misissuinerit ersersippaat kalaallit taqqap sigginnera pissutigalugu aanaartoortarnerat (subaracnoidalblødning) soorlu danskinut sanilliullugu nalinginnaaneroqisoq.